Ilmeisesti ihmisen sisimpään on rakennettu mekanismi, joka kaipaa toisten huomiota. Tämä piirre ilmenee jo kaksi-kolmivuotiaassa lapsessa. Lapsi haluaa olla jo varhain "iso" poika tai tyttö. Ja vaikka vuosia karttuu, ei "kasvamisen" halu vähene. Päinvastoin se vain lisääntyy!
Mikä sen saa aikaan? Ehkä halu, että tulisi havaituksi ja huomioiduksi? Niinpä niin. Sillä ei kuitenkaan ole juuri merkitystä, mitä ihmiset minusta tai sinusta ajattelevat. Paljon tärkeämpää on tietää se, mitä Jumala minusta ajattelee. Sillä väistämättä on eteemme tuleva hetki, jolloin joudumme yksilöinä Jumalan arvioitaviksi, tutkittaviksi ja punnittaviksi. Kohtalomme ratkaisee se, millaisen lausunnon Jumala antaa, kun yksilöinä astumme Hänen tukittavakseen.
Danielin kirjassa kerrotaan mahtavasta kuninkaasta. Hän joutui Jumalan tutkimuksiin. Tulos oli kauhistuttava: "Sinut on vaa`alla punnittu ja köykäiseksi havaittu" (Dan. 5:27). Kuningas ei siis täyttänyt Jumalan vaatimuksia. Hänet havaittiin köykäiseksi. Toisin sanoen hän oli Jumalan edessä pelkkä NOLLA! Hän ei kuitenkaan ollut tavallista heikompi yksilö. Sillä yksikään ihminen ei täytä Jumalan vaatimuksia. Miksi ei? Sillä "kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomaksi käyneet, ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvää on, ei yhden yhtäkään". Kukaan meistä ei ole Jumalan edessä täysipainoinen.
Olemme itsessämme pelkkiä nollia. Se on Jumalan lahjomaton arvio meistä jokaisesta.
Onneksi on Kristus! "Jumala näki hyväksi, että kaikki täyteys hänessä asuisi." Mutta ennen kuin ihminen vapautuu Jumalan edessä "köykäisyydestään", täytyy tapahtua jotain tärkeää. Sitä, että Hän ainoa täydellinen saa tulla ihmisen elämässä ensimmäiseksi. Kun niin tapahtuu, silloin alamittainen muuttuu täysipainoiseksi ja nolla muuttuu kympiksi, kun Kristus saa elämässä Hänelle kuuluvan paikan eli ykkössijan! Se paikka kuuluu jokaisen elämässä Jeesukselle."Sillä häntä (Jeesusta) me julistamme, neuvoen jokaista ihmistä ja opettaen jokaista ihmistä kaikella viisaudella, asettaaksemme jokaisen ihmisen esiin täydellisenä Kristuksessa" (Kol 1:28). Tämä on etuoikeutemme. Saamme neuvoa jokaista käymään sellaisenaan Herran luo. Se ei ole vain velvollisuutemme kristittyinä vaan etuoikeutemme. Tähän maailmankaikkeuden arvokkaimpaan tehtävään kutsun mukaan myös sinua. Suostutko siihen nyt?